Kiinnostuin flow-ilmiöstä uudelleen kerätessäni materiaalia
henkisen valmennuksen valmentajan opasta varten.
Jousiammunnasta paljon juttuja kirjoittanut P.Lungeri
mainitsee flow-termin jutussaan jo 1990 luvun loppupuolella.
Itsekin olen sitä lainaillut ja tapaillut eräässä
Jousiampuja-lehtijutuissani. Flow näyttää pulpahtelevan
pinnalle aina aika ajoin ja olen mielestäni jopa kerran
itsekin kokenut flow-tilan! Mitä fow oikeastaan on? Onko
sitä todella olemassa? Jos on, mitä hyötyä siitä voisi
sinulle ammunnassasi olla?
Googlasin
ensitöikseni sanat flow ja ilmiö ja löysin Wikipediasta
seuraavissa lauseissa olevan niin sanotun tynkäartikkelin.
Flow on amerikkalaisen psykologian professori Mihaly
Csikszentmihalyi (s.1934, nimi lausutaan vähän kuin
sikssäntmihai)
luoma käsite, joka
kuvaa yksilön syventymistä tehtävään. Flow-tilassa
syventyminen on niin täydellistä, että tietoisuus tehtävän
ulkopuolisista asioista katoaa ja tehtävän suoritus etenee
omalla painollaan kuin virta. Csikszentmihalyi kuvaa
kahdeksan osatekijää, joita flow-koke-mukseen voi liittyä:
1) Tehtävällä on selvät päämäärät. 2) Yksilön keskittyminen
on täy-dellistä. 3) Oman minän arviointi vähenee. 4)
Ajantaju katoaa. 5) Tehtävän etenemisestä saa välitöntä
palautetta. 6) Yksilön kyvyt ja
tehtävän vaativuus ovat tasapainossa (tehtävä ei ole liian
helppo eikä liian vaikea). 7) Yksilö tuntee pystyvänsä
kontrolloimaan tilannetta. 8) Tehtävä on itsessään
palkitseva. Csikszentmihalyi on tullut tunnetuksi mm.
luovuuden, subjektiivisen hyvinvoinnin ja onnellisuuden
tutkimuksistaan, mutta parhaiten hänet tunnetaan kuitenkin
juur flow -käsitteestään. Hän on tutkinut kyseistä
aihepiiriä yli 40 vuotta. Wikipedian määritelmä on
mielenkiintoinen, muttei kovinkaan selventävä, saatika
ymmärrettävä. Flowsta täytyy siis löytyä paljon lisää tietoa
varsinkin jos Csikszentmihalyi on tutkinut aihetta jo
noinkin kauan.
Uteliaisuuteni
oli nyt siinä määrin heränyt, että päätin selvittää
tosissani mitä Flow oikeastaan on? Goooglen haussa on
linkkisivuja vaikka kuinka monta, joten selasin goooglattuja
linkkejä lisää. Eräässä golf-linkissä asiasta sanottiin
näin: "Keskittymisellä tarkoitetaan ajatusten ja huomion
suun-taamista johonkin tiettyyn kohteeseen tai asiaan. Ilman
tietoista ajattelun kontrollia ihmisen ajatus vaeltaa sinne
tänne' ja keskittyminen vaihtelee sisäisestä ulkoisten
asioiden huomioimiseen. Toisessa keskittymisen ääripäässä
eli huippukeskittymisessä (flow-ilmiö) on kyse äärimmäisestä
huomion keskittämisestä suoritukseen."
Jousiampujassakin on ainakin kerran vilahtanut Flow
Seuraavaksi goooglen listauksesta osui
silmiini oma Jousiampujassa ollut käännös- ja lainajuttuni
"Huippukeskittyminen eli virtaus"! Keskittymisen yhteydessä
usein puhutaan myös virtaukseen pääsemisestä (flow-ilmiö)
Siinä on kyse äärimmäisestä huomion keskittämisestä käsillä
olevaan suoritukseen. Valmennettavaltasi katoaa ajantaju
lähes kokonaan, taulu suurenee silmissä ja nuoli osuu joka
kerta kymppiin todella helpolla. Jälkikäteen on tällaista
unenomaista suoritusta vaikea analysoida, sillä jotain
taianomaista vain tapahtui! Tällainen huippukokemus
jousiampujan uralle sattuu ehkä muutamia tai sitten ei
ollenkaan. Vaikka ampuja ei virtaukseen pääsisikään,
riittävän hyvän kilpailuvireen hän voi aina saavuttaa
huolellisella valmistautumisella ja tiukalla
keskittymisellä.
Flow-käsite
siis liittyy kiinteästi huippusuorituksiin. Se on tila,
jossa ammun-tasuoritus tapahtuu automaatisesti, ilman
enempiä ponnisteluita ja ilman turhia ajatuksia.
Flow-ilmiötä on tutkittu kyselemällä eri lajien
urheilijoiden huippusuorituksista. Tutkimuksissa on löydetty
joitakin yhteisiä piirteitä flow-tilaan liittyen. Tällaisia
ovat: 1) mielen rauhoittuneisuus, 2) fyysisen rentouden
tunne, 2) korkea itseluottamus, 3) optimaalinen
motivaatuminen, 4) voimakas keskittyminen suoritukseen, 5)
vahvuuden ja energian tunne, 6) mielen positiivinen
hallinta, 7) stressituntemusten hallinta ja 8) kaiken turhan
poissulkeminen tietoisuudesta. Flowsta käytetään myös
nimityksiä optimaalinen kokemus ja uppoutumisilmiö.
Ei siis
vieläkään mitään aivan järisyttävän täsmällistä, saatika
valaisevaa. Gooogle meni jo niin syvälle flow-termin
muodostamaan sanaviidakkoon, että vastaan alkoi tulla jo
ilmanvirtausta käsitteleviä aiheita. Nyt päätin kaivaa
esille kaiken mahdollisen flow'ta käsittelevän materiaalin
mitä minulla jo on ja mitä löytäisin englannin kielisistä
nettisivuista. Tulos oli varsin laiha. Kaikki eri lähteeni
kertovat suurin piirtein samanlaisen epämääräisen
keskittymis- ja ajan tajun hämärtymisen-stoorin.
P.Lungerin käsitys flow-ilmiöstä
P.Lungerin vuonna 1995 kääntämässä henkisen
valmentautumisen opaskirjassa, hän puhuu putkessa eli
virtauksessa eli flow'ssa ampumisesta näin:
Jousiampujan
ihanteellisin olotila on, kun mieli ja tajunta on
keskitetyssä flow-tilassa. Alitajunnalla on tällöin
mahdollisuus työskennellä vapaana jännityksistä, huolista ja
paineista. Kun tajunta on keskitetty se on myös silloin
viileän rauhallinen, rentoutunut, eikä sotkeudu alitajunnan
hoitamiin asioihin. Tätä olotilaa kutsutaan putkiammunnaksi
eli flow'ksi. Melkein jokainen jousella ampuja on päässyt
joskus tilaan jolloin ammunta menee ikään kuin putkeen.
Ainakin hetkittäin. Ammunta tuntuu joustavalta ja helpolta.
Nuolet tuntuvat löytävän taulun keskustan melkein itsestään.
Ammattilaiset ovat opetelleet virtaukseen pääsyn tietoiseksi
toiminnoksi. Osaksi tietysti siksi, että vuotuiset
laukaisumäärät heillä ovat samaa luokkaa, kuin jollakulla
tavallisella ampujalla tulee koko elinaikana. Kuitenkin
pääsyy jatkuvaan menestykseen on, että he ovat opetelleet
putkeen ampumisen ja siinä pysymisen lähes joka
suoritukselle. Putkeen pääsyyn on myös hyvä oikotie.
Ammuntarytmi. Sen löytäminen helpottaa putkeen ampumista ja
tuottaa hyvää tulosta
Tamperelainen Onnellisuusprofessorikin
on aiheen kimpussa
Tampereen yliopiston psykologian professori Markku Ojanen
kuvailee flow'ta kotisivuilllaan jotenkin tähän tapaan:
Kaikilla meillä on
hienoja kokemuksia siitä, kuinka jokin asia on temmannut
mukaansa. Minulla kirjoittaminen on sellainen asia. Kun voi
kirjoittaa jostakin sellaisesta, jonka uskoo kiinnostavan
muitakin, aika menettää merkityksensä. Ihmisillä mitä
erilaisemmat asiat tuottavat tämän saman tunteen. Mihaly
Csikszentmihalyi nimittää tätä kokemusta flow-ilmiöksi,
jonka olen kääntänyt ajan riennoksi. Csikszentmihalyi
esittää, että aluksi ihmiset olivat jatkuvan flown tilassa.
Ihminen keskittyi täydellisesti siihen, mitä teki.
Vähitellen hän oppi
tiedostamaan itsensä ja oman toimintansa. Samalla kun
tietoisuus kehittyy minuudeksi, ihmisen oli mahdollista
irrottautua geenien ja kulttuurin ohjauksesta. Eläin toimii
vaistojen ja ympäristön virikkeiden varassa. Eläimellä ei
ole kykyä pohtia omaa tilaansa. Kyky arvioida omaa tilaa
antaa mahdollisuuden valita ja sen myötä myös valintojen
vaikeus ja vaarat lisääntyvät. Flow on ihmiselle helpotus,
koska silloin hänen tietoinen minänsä voi levätä.
Flow-tilalle ominaisia piirteitä ovat voimakas
keskittyminen, herpaantumaton kiinnostus ja nautinnon
kokeminen. Flow-tila on tarkkaavaisuuden kohdistamisen
tulos. Seurauksena on tietoi-suuden järjestyminen.
Ajatukset, tunteet ja toiminta integroituvat. Tämä tuntuu
niin hyvältä, että sitä halutaan toistaa. Flow-tilan
säilyttämisestä tulee haaste. Flown aikana taidot kehittyvät
kuin huomaamatta.
Naistenlehdetkin kirjoittavat aiheesta
Odottelin hammaslääkärin vastaanotolle pääsyä ja otin
lehtitelineestä pinon pääl-limäisen viimekesäisen naisten
lehden lukeakseni jotain vuoroani odotellessani. Keskellä
lehteä silmiini osui artikkeli, jonka aiheena on flow. Ahmin
jutun, mutta pettymyksekseni en vieläkään saanut mitään
tyhjentävää vastausta flow-käsitteeseen. Juttu oli varsin
lavea ja aihetta kaartelevasti lähestyvä. Siinä oli
kuitenkin oli joitakin uusia mielenkiintoisia näkökohtia.
Miten voit saavuttaa Flow-tilan ammunnassasi?
Olen
todellakin vain kerran ymmärtääkseni ampunut flow-tilassa.
Silloin onnistui aivan kaikki. Jokainen nuoli osui
keltaiseen. En ollut tippaakaan hermostunut. En edes tiennyt
sijoitustani ja jopa Kyösti Laasonen kävi myöhemmin
kertomansa mukaan takanani tarkkailemassa mitä oikein tein.
Minulla oli todella hyvä fiilis ja koin jonkilaista
käsittämätöntä läheisyyttä taulun keski-ympyrän kanssa.
Kymppirengas taisi minusta olla tavallista suurempikin! Hoin
itselleni ennen jokaista nuolta: seiso suorassa, muista
selkäveto ja pidä jousi paikoillaan. Näillä eväillä ammuin
flowssa tuloksekseni oman 18 metrin ennätykseni 574
pistettä! Kaikista edellä olevista pikkupalasista kokosin
seuraavan jousiampujalle sopivan listauksen flow-ilmiöön
pääsemiseksi:
Unohda pelkosi!Flow'hun pääsemiseksi on sinun
uskallettava raivaa tieltäsi kaikki sisäiset esteesi (eli
pelkosi). Yksinkertaisesti sinun on vain luotettava
täydellisesti itseesi ja taitoihisi! Tämän merkityksen
ymmärrät helpoimmin, kun ensin vähän muistelet kuinka
monesti olet itsellesi hokenut ettet osaa, etkä osu.
Alitajunta, josta suorituksesi tulisi tapahtua ei ymmärrä,
että yrität vain leikkiä perin juurin vaatimatonta. Oikea
hokemasi on siis tästä eteenpäin: minä osaan ja osun!
Hokemat auttavat virtaukseen pääsemistä. Ajatukset,
alitajuntaiset ja tajunnan tasoiset kannattaa keskittää vain
hyviin ja oikeaoppisiin suorituksiin. Keskity! Flow'hun pääsemiseksi sinulta on
oltava melkoinen määrä tehokasta ja tasokasta
keskittymiskykyä. Keskittymisellä itse tajuan esimerkiksi
sitä, että teen kisatilanteessa vain sen mitä minun on aivan
välttämätöntä tehdä eli pyrin tekemään mahdollisimman vähän
mitään turhaa ja ylimääräistä. Ennen kilpailun alkua
seisoskelen ja rauhoitun musiikkia kuunnellen kaikessa
rauhassa yksikseni odotuslinjan takana. En ehdon tahdoin
pyri välttelemään muita ihmisiä, mutten varsinaisesti
kuitenkaan hakeudukaan keskustelutilanteisiin. Käynti
ampumapaikalla ennen ensimmäistä sarjaa synnytttä toimivan
yhteyden taulun kanssa. Samoin konkreettisesta
katsekontaktista kympin kanssa on myös varmasti apua
keskittymiseesi. Katso taulua viivalta ja muodosta
mielikuvituksesi avulla suora putki sen keskustaan. Älä
kuitenkaan tuijota kymppiä kuin hypnoosissa, sillä se
saattaa aiheuttaa silmiisi (itse asiassa aivoihisi) niin
sanotun eideettisen jälkikuvan, jossa näet taulun
negatiivisissa väreissä. Keltaisen sinisenä, punaisen
vihreänä jne. Tämä saattaa haitata näkö- ja
keskittymiskykyäsi. Vältän myös katsomasta voimakkaaseen
valoon (kattolamput ja kirkas aurinko). Vaikket haluisikaan
tuijottaa kymppiä herkeämättä, pidä joka tapauksessa silmäsi
ainakin sen verran kurissa, ettei katseesi harhaile ympäri
kilpailukenttää, vaan valmistuvat ja fokusoivat tulevaan
suoritukseen. Hengitä oikein! Hyvä kontrolloitu
hengitys-tekniikka on aivan varmasti apu suorituksiisi. En
tässä ota kantaa sen tarkemmin, miten sinun pitää hengittää
suorituksesi aikana, kunhan vain kaikkina väliaikoina
muistat hengittää syvähengitystekniikalla tehokkaasti happea
verenkiertoosi.Tehokas hengittäminen pitää sykkeesi matalana
ja samalla myös hermosi kurissa. Unohda paikan taju ja ajan kulku!Valo- ja
tuuliolot kannattaa selvittää heti kentälle tullessai ja
kilpailupaikka kannattaa ottaa henkisesti kaikin tavoin
haltuun hyvissä ajoin ennen kilpailun alkua. Kun kilpailu
alkaa ei sillä missä itse asiassa olet ole enää suurtakaan
merkitystä. tarkkailet vain olosuhteiden vaihtumista.
Myöskään sillä mitä kello on ei ole merkitystä. Älä
ajattele, että milloin kilpailu loppuu tai milloin kotimatka
alkaa. Ajalla ja tuloksellasi ei ole mitään tekemistä
keskenään. Aikaa pitää varata kilpailun molempiin päihin
riittävästi. Tule kilpailupaikalle ajoissa, jotta ehdit
rauhassa keskittymään. Varaa aikaa myös kisan päättymiselle.
Moni mokaa kisansa vielä viimeisillä sarjoilla, kun
ajatukset karkaavat jo kotimatkalle. Kilpailukeskittyminen
pure-taan kisan jälkeen yhtä verkalleen kun se
rakennettiinkin. Noteeraa positiiviset asiat! Unohda ongelmat!
Varsin usein ampuja suggeroi itse itseään koko kisan ajan
pelkästään negatiiviseen tunnetilaan. Ennen kilpailun alkua
hän helpolla ajattelee vain negatiivisia asioita,
varmastikin taas ammun ohi nuolia kuten aina. Kilpailun
kuluessakin hän muistaa koko ajan vain huonot osumat tyyliin
äskeisellä sarjalla tuli vain 24 pistettä. Mieti monenko
ampujan olet nähnyt palaavan ammuntalinjalta onnellisen
oloisena? Montako kerran olet sanonut itsellesi olevasi
hyvä? Uskallatko päästää irti kaikesta negatiivisuudestasi?
Pirkka Elovirta
Testaa flow-herkkyytesi
Testaa itsesi, kykenetkö pääsemään am-munnassasi
flow-tilaan? Alla olevassa listassa on kaksikymmentä
kysymystä, joihin sinun tulee vastata yksinkertaisesti kyllä
tai ei.
1)
Tunnetko omat kykysi jousiampujana?
Kyllä
Ei
I
2) Teetkö
suorituksen aina, siten miten tiedät sen oikein
tehtävän?
Kyllä
Ei
I
3)
Tuottaako osuminen sinulle todella myös iloa?
Kyllä
Ei
I
4) Onko
todennäköistä, että nautit ammunnastasi
lähitulevaisuudessakin?
Kyllä
Ei
I
5) Oletko
kehittänyt nykyisen tekniikkasi aktiivisen harjoittelun
tuloksena?
Kyllä
Ei
I
6)
Löydätkö kilpailuista haasteita, jotka vastaavat
taitojasi?
Kyllä
Ei
I
7) Oletko
asettanut itsellesi tulostavoitteet, joihin pyrit?
Kyllä
Ei
I
8) Saatko
valmentajaltasi palautetta, joka
tukee tavoitteitasi?
Kyllä
Ei
I
9) Onko
ammunnassasi hetkiä, jolloin unohdat itsesi, ajan ja
paikan?
Kyllä
Ei
I
10) Oletko
koskaan kokenut, että ongelmat kaikkoavat, kun ammut?
Kyllä
Ei
I
11) Viekö
jousiammunta toisinaan sinut kokonaan?
Kyllä
Ei
I
12) Oletko
varannut aikaa asioille, joita sinun tulee kehittää
ammunnassasi?
Kyllä
Ei
I
13) Onko
sinulla kykyä keskittyä häiriöttä ammuntaasi?
Kyllä
Ei
14)
Tunnistatko ammunnassasi tilan, jotka tuottaa
flow-kokemuksen?
Kyllä
Ei
I
15)
Löydätkö haastetta tylsistäkin harjotteista?
Kyllä
Ei
I
16) Onko
sinulla kontrolloitu hengityssysteemi ampuessasi?
Kyllä
Ei
I
17) Onko
sinulla pitkän aikavälin tavoitteet asetettuna?
Kyllä
Ei
I
18)
Uskotko, että voit vaikuttaa alitajuntaasi?
Kyllä
Ei
I
19)
Uskotko, että voit kehittyä
jousiampujana?
Kyllä
Ei
I
20)
Uskotko, että pystyt tietoisesti kontrolloimaan
hermojasi?
Kyllä
Ei
Jos olet vastannut 10 tai useampaan kysymykseen
kyllä, on sinulla hyvät edel-lytykset päästä
flow'hun. Jos vain puolet vastauksistasi on
kyllä-vastauksia, kannattaa sinun tehdä vielä paljon
lisää keskittymis- ja ajattelutyötä oman ammuntasi
onnistumisen eteen!